Etusivu » Kasvimaidot: mitä ne ovat, miten niitä käytetään ja ovatko ne terveellisiä

Kasvimaidot: mitä ne ovat, miten niitä käytetään ja ovatko ne terveellisiä

Kasvimaito eli virallisest kasvijuoma on loistava vaihtoehto perinteisen maidon sijaan. Ovatko kasvijuomat terveellisiä? Entä miten niitä käytetään? Miten valita laajasta valikoimasta juuri se oikea vaihtoehto? Lue alta vinkit.

kasvijuomat

Kasvimaitobuumi jyllää nyt kuumana. Yhä useampi kuluttaja haluaa maitoa, joka ei ole peräisin eläimestä vaan kasvista. Lehmänmaidon välttelyyn on monia syitä, joista tärkeimmät lienevät eettisiä ja ekologisia, kuten maidontuotannon ympäristövaikutukset ja karjaeläinten kohtelu. Taustalla voi olla myös puhtaasti terveydellisiä syitä, kuten maitoallergia. Osa ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavista ei siedä edes laktoosittomia maitotuotteita.

Jos lehmänmaidon syystä tai toiseta jättää pois ruokavaliosta tai sille haluaa vaihtelua, kannattaa muistaa, että kasvijuomissa on eroja.

Mitä kasvijuomat ovat?

Usein kasvimaidoksi kutsuttu kasvijuoma tarkoittaa kasviperäisistä raaka-aineista valmistettua lehmänmaidon kaltaista juomaa. Yleisimmät kasvijuomat lienevät soija-, kaura-, riisi-, manteli- ja kookospohjaisia, mutta niiden lisäksi tarjolla on muun muassa härkäpapu-, hasselpähkinä-, tattari- ja kvinoamaitoa sekä näiden sekoituksia.

Valikoimassa on niin luomua, makeutettua, makeuttamatonta kuin esimerkiksi vaniljalla tai suklaalla maustettuja vaihtoehtoja. Lisäksi kahvin ystäville löytyy erikseen kahvin sekaan soveltuvia sekä vaahtoutuvia versioita.

Kasvijuoma: Rasvan laadussa ja määrässä on eroja

Monissa kasvijuomissa rasvaa on varsin maltillisesti, korkeintaan pari grammaa sadassa grammassa, yleensä jopa vähemmän. Monien kahviin tarkoitettujen kasvijuomien rasvapitoisuus on kuitenkin hieman tätä suurempi. Esimerkiksi Oatlyn iKaffessa rasvaa on 3 g, mikä vastaa suunnilleen täysmaidon rasvapitoisuutta. 

Toisin kuin lehmänmaidossa, kasvijuomissa on harvoin kovaa rasvaa. Poikkeuksen tekee kookosmaito, jonka rasva on pääsääntöisesti kovaa eli tyydyttynyttä. Erityisesti ruoanvalmistukseen tarkoitetussa, yleensä 400 ml tölkeissä tai parin desin tetroissa myytävässä kookosmaidossa rasvaa on melko paljon, noin 20 g sataa grammaa kohden. Litran tölkeissä myytävissä kookojuomissa rasvaa on kuitenkin maltillisemmin, yleensä noin 1-2 g/100 g tuotetta.

Kasvijuoma sisältää hiilihydraatteja ja kuituja

Kaurajuomissa hiilihydraatteja on kasvimaidoista eniten. Kaurajuoma sisältää hiilihydraatteihin kuuluvaa beetaglukaani-nimistä kuitua, joka auttaa laskemaan kolesterolia. Beetaglukaania olisi hyvä saada kolme grammaa päivässä. Desilitrassa kaurajuomaa sitä on 0,4 grammaa.

Osa kasvijuomista makeutetaan sokerilla. Desilitrassa kasvijuomaa sitä on yleensä noin 2-4 g. Lisättyä sokeria ei kannata säikähtää, sillä myös lehmänmaito sisältää sokeria maitosokerin eli laktoosin muodossa suunnilleen yhtä paljon. Terveyden kannalta ei ole merkitystä onko sokeri lisättyä vai luonnostaan tuotteessa olevaa.

Onko kasvijuomissa proteiinia?

Kasvijuomissa on proteiinia huomattavasti vähemmän kuin lehmänmaidossa. Ainoastaan soijajuoma sisältää proteiinia suunnilleen saman verran kuin lehmänmaito. Myös joissain kaurajuomissa on proteiinia, mutta silti ne jäävät proteiinipitoisuudessa kakkoseksi lehmänmaidolle, jossa proteiinia on 3,3 g/100 g.

Proteiinia suomalaiset saavat kuitenkin yleensä riittävästi ruokavaliostaan, joten päivittäinen proteiinintarve tulee yleensä täyteen myös ilman maitotuotteita.

Kasvijuoma: Kurkkaa vitamiinit ja kivennäisaineet

Suomessa maito ja maitovalmisteet ovat tärkeitä kalsiumin sekä muun muassa D-, B12- ja B2- vitamiinin lähteitä. Jos olet vegaani tai siirryt kokonaan kasvijuomiin, kannattaa tutkia tuoteselosteesta, onko näitä vitamiineja ja hivenaineita lisätty juomaan. Monissa kasvijuomissa niiden pitoisuudet vastaavat lehmänmaidon vitamiinipitoisuuksia, mutta luomukasvijuomiin vitamiineja ei lain mukaan saa lisätä.

Maitotuotteet ovat myös tärkeä jodin lähde. Pääsääntöisesti sitä ei kasvijuomiin lisätä, mutta ainakin Valion Oddlygood -kaurajuomaan jodia lisätään, ja se sisältääkin jodia jopa enemmän kuin lehmänmaito. Jodin saanti on osalla suomalaisista niukkaa, joten maitotuotteita karttavan kannattaa kiinnittää huomiota jodin saantiin muista lähteistä. Jodioidun suolan lisäksi vegaani voi saada jodia merilevästä, sekasyöjä maitotuotteiden lisäksi merenelävistä ja kananmunista.

Kasvijuoma: Miten valita se oikea?

Jos kasvijuoma korvaa ruokavaliossa lehmänmaidon, kannattaa vitamiinit ja kivennäisaineet tarkistaa tölkin kyljestä. Muutoin valinnan voi tehdä omien makumieltymysten mukaan. Toisille maistuu eksoottinen kookos, toisille vienosti pähkinäinen cashew. Kotimaisesta kaurasta valmistettu kaurajuoma lienee ekologisin, riisimaito maultaan miedoin.

Jos käytät kasvijuomaa kahviin, valitse erityisesti tätä tarkoistusta varten valmistettu tuote, jonka bongaat yleensä helpoiten merkinnästä ”Barista”. Nämä kahviin tarkoitetut kasvijuomat ovat yleenä hieman täyteläisempiä ja rasvaisempia, joten niitä kannattaa valita myös ruokiin ja leivonnaisiin, joihin kaipaat täyteläisyyttä. Ihanan täyteläinen puuro valmistuu barista-kaurajuomasta.

Sopivatko kasvijuomat kaikille?

Kasvijuomia ei suositella alle 1-vuotiaille, koska niiden energiapitoisuus ei riitä kattamaan imeväisikäisille annettuja suosituksia. Riisimaitoa ei suositella alle 6-vuotiaille yksinomaiseen käyttöön riisissä olevan arseenin takia. Kyse on kuitenkin suosituksesta, eikä varoitusmerkintää tölkeistä näin ollen löydy. Aikuisille rajoituksia ei ole.

Miten kasvijuomia käytetään?

Kaikki kasvijuomat kestävät kuumennusta ja soveltuvat käytettäväksi lehmänmaidon tapaan sellaisenaan tai ruoanlaittoon sekä leivontaan. Huomioi kuitenkin ruokaa laittaessasi, että jokaisella kasvijuomalla on niille ominainen maku, joka voi maistua lopputuloksessa.

Kannattaa myös tarkistaa, sisältääkö kasvijuoma sokeria tai makuaineita, kuten vaniljaa. Nämä tuotteet soveltuvat hyvin esimerkiksi leivontaan, mutta eivät suolaiseen ruoanvalmistukseen.

Kaipaatko vinkkejä kasvijuomien käyttöön? Kurkkaa ainakin nämä blogin arkistoista löytyvät ohjeet:

Maustamaton kaurajuoma sopii puuroihin ja leivontaan, kokeile myös suolaisessa ruoanvalmistuksessa

Maustamaton kaurajuoma on loputtoman monikäyttöinen tuote, jota voit käyttää maidon tapaan niin makeassa kuin suolaisessakin ruoanvalmistuksessa. Keitä kaurajuomasta pehmeä kaurapuuro, käytä tuorepuuron pohjana tai vaikka vegaanisen lettutaikinan valmistukseen. Kaurajuoma sopii erinomaisesti myös vegaanisen valkokastikkeen pohjaksi.

vegaaniset letut kasvijuoma

Maustamaton soijajuoma majoneesin valmistukseen

Maustamaton soijajuoma sopii siihen mihin kaurajuomakin, mutta aivan ässä se on vegaanisen majoneesin valmistuksessa. Lisää soijajuomaa, rypsiöljyä sekä ripaus suolaa ja tilkka sitruunamehua korkeaan kulhoon ja surauta sauvasekoittimella majoneesiksi.

vegaaninen majoneesi

Vaniljan makuinen soijajuoma makeisiin herkkuihin tai puuron pohjaksi

Vaniljan makuinen soijajuoma on taivaallisen makuista vaikka sellaisenaan, mutta sitä kannattaa käyttää myös monipuolisesti makeaan leivontaan tai vaikkapa tuorepuuron pohjaksi.

mustikkatuorepuuro kasvijuoma

Lue myös nämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *